Agrologi. Opiskellut kirjallisuutta, ilmaisukasvatusta ja musiikkiteatteria. Harrastaa laulua, kirjoittamista ja historiaa. Aikaansa seuraava maitotilan emäntä.
Kun lähdin kymmenen jälkeen illalla navetalta tupaan, huomasin, että tarhaan oli syntynyt vasikka. Kävin juottamassa terniä vasikalle, sai jäädä yöksi emän kanssa tarhaan. Tänä aamuna kaksikko lepäili aamiauringossa. Ihana näky. Aamupäivällä haimme emän ja vasikan navettaan.
Lehmät saivat uuden harjan tänään. On sitä odotettu. Ensimmäiset tyytyväiset asiakkaat tulivat heti kokeilemaan. Aika kyytiä harja saa. Kyllä on mukavaa!
Hyvää itsenäisyyspäivää täältä navetalta kaikille!
Meidän arjen puurtajien työ on näkymätöntä. Harvoin huomataan ja muistetaan itsenäisyyspäivän karkeloissa. Arjen sankarit mielessäni tänään.
Torstaina Malva sairastui kolitulehdukseen. Kesätytön kanssa juotimme sille 4 kastelukannullista vettä aamulla, että kolimyrkyt laimenivat. Päivällä kävi nuori eläinlääkäri. Neuvoin, mitä tehdään, kun olen niin kauan ollut alalla. Illansuussa lehmä nousi. Liikuttava hetki.
Synkkiä pilviä maitopuolella. Valio laskee 1.9. maidon tuottajahintaa 4 s. Keväällä oli 3 s:n pudotus. Syy: voin hinnan lasku ja kotimaan markkinat ei vedä. Meidän kokoisella tilalla 1 sentti tarkoittaa vuositasolla 7000 euroa. Todella ikävä uutinen, kun rehuvuosikin on huono.
Helteet loppuivat. Minä ja lehmät olemme aivan puhki. Olen ns. kuolemanväsynyt. En tiedä, onnistuuko loman pitäminen. Jos saan viikon lomaa, makaan kotona, en tee mitään. Ei olekaan vapaapäivää vielä ollut tänä vuonna. Onneksi Suomen ruokahuolto vielä pelaa. Kaikkensa antaneena.
Tuli tieto, että maidon tuottajahinta laskee taas helmikuun alussa 2 senttiä, viime kesäkuun alusta lasku on ollut 11 senttiä. Ei tässä ole mahdollisuuksia jatkaa toimintaa. "Pannaan pensselit santaan ja rukkaset naulaan, eihän tässä muukaan auta...kun ei rahat riitä jukulauta."
Meidän Lili oli tehnyt pennun eilen rehuvarastoon. Äsken tuotiin tämä kaksikko sisälle. Isoäiti Vege tuli hoitamaan uutta äitiä ja pientä pentua. Otti Lilin syliinsä. Liikuttavaa huolenpitoa.❤
Kävin äsken navetalla katsomassa, että kaikki on hyvin. Rauhallista oli. Eilen syntyneet makailivat tyytyväisinä puhtailla pahnoilla. Näihin kuviin hyvää yötä!
Hyvää sunnuntaiaamua!
Ihmisillä selvästikin on huutava hyvien uutisten tarve. Lehmien syömisen katselu helpottaa kaikenlaista ahdistusta. Siihen voi uppoutua. Se on eräänlaista meditointia, lääkettä sielulle.
Haettiin illalla meijerin lähettämä paketti postista. Siellä oli hopeiset salaatinottimet: 20 vuotta on tuotettu "korkealaatuista maitoa" ja asiakas on ollut tyytyväinen. Laatu ja maitohygienia ovat jokapäiväistä hommaa, aina mielessä kaikessa mitä tekee.
Traktorin polttoöljy talvilaatu on kallistunut parissa viikossa 1 e /l. Kesällä 70 s/l, pari viikkoa sitten 1,29 e/l. Nyt 2,28 e/l. Maitotilan happopitoisista pesuaineista seuraavaksi pulaa ja hinta nousee. Rehujen hinnat kivunneet pilviin. Hiukan jo huimaa, pelottaakin.
Lehmälän itsenäisyyspäivän vastaanotolla otettiin tähän maailmaan vastaan pieni, musta sonnivasikka. Kaikki sujui etiketin mukaisesti. Tulokkaan kättelijöinä oli emäntä ja lomittaja. Musiikkina oli Maa on niin kaunis, joka laulettiin lypsyllä. Tunnelma oli aito ja lämminhenkinen.
Minäkin kysyin lannotteiden hintoja: suomensalpietari 775 e/tonni. Viime vuonna tähän aikaan 370 e/tonni. En vielä tilannut. Ei ole varaa ostaa kuin ensimmäiselle rehusadolle, kun kakki muutkin kulut ovat nousseet. Ja tili jo alkuvuodesta miinuksella! Tämä on ihan älytöntä.
Tilasin 20000 täysrehua ensi viikon alkuun. Olikin tullut roima 61 e/tonni korotus viime kuuhun. Jos en olisi istunut, olisin lentänyt perseelleni. Ennen korotustakin oli kallista. Nieleskelin itkua. Mikä auttaa tässä. Maidon hinnankorotukset eivät riitä mihinkään.
Olin illalla menossa saunaan, kylpytakki oli jo päällä. Isäntä tuli kaupasta ja sanoi, että lehmä on poikinut ulkotarhan mökkiin. Navettavaatteet taas päälle. Haimme emän ja vasikan navettaan. Pikkuinen nukkui, kun kävin myöhään katsomassa. Jossain välissä ehdin saunaankin. Öitä!
Sunnuntai. Yöllä lypsyrobotti herätti klo 1.39. Oli tullut epäonnistuneita lypsyjä. Vasen etu ei lypsänyt. Yritettiin saada kuntoon, lopulta kutsuttiin huolto paikalle. Huolto oli saanut robotin klo 5 aamulla lypsämään. Yllättäviä tilanteita tulee, aina oltava valmiina työhön.
Eduskunnan kyselytunnilla tuotiin esiin maatilojen ahdinko. Pääministerillä ei ollut mitään sanottavaa tänne maatiloille.
@MarinSanna
puhui vastauksessaan mm. ilmastonmuutoksesta ja öljylämmityksestä. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Olipa vaikea poikiminen tänään! Hieholla oli piukat paikat ja vasikka tuli takajalat edellä ja väärässä asennossa. Siinä älskättiin, poikiminen ei edistynyt. Kutsuin eläinlääkärin, joka melojen avulla korjasi vasikan asennon. Sitten vetoa ja terve, elävä vasikka tuli ulos.
Uusi vuosi alkoi perinteisesti. Lehmät odottivat hoitajia. Ei ole krapulaa, ei huonosti nukuttua yötä, on vain työtä. Toivon parempaa vuotta, mutta oikeasti odotan huonompaa. Kun vain kroppa ja mieli kestäisi. Ei elämä helppoa ole. Kaikille voimia ja toivoa uudelle vuodelle!
Meillä on reipas 13-vuotias navettapoika. Pari viikkoa häärännyt navetalla. Kaikkea on saanut tehdä. Kun asenne on kohdallaan, annetaan vastuuta. Siivoaa, pesee robottia, vaihtaa suodattimen, ajaa rehunjakovaunua, juottaa vasikoita. "Lisää työtä", poika pyytää. Ja mä hymyilen.😊
Tulin navetasta, laitoin lohilaatikon uuniin. Hetkeksi vedin pitkäkseni. Silmät kiinni. Kuiskasin :"Äiti." Ei olla nähty aikoihin, äiti kuoli 8 vuotta sitten. Joulu tulossa, äitiä ikävä. Paljon vastoinkäymisiä navetalla. Kyynel vierii. Äiti ymmärtäisi. Emäntä oli isolla E:llä.
Torstaina useampikin ala lakkoilee. Mä en ole lakossa torstaina enkä muinakaan päivinä. Mun asiakkaani voivat luottaa, että aina tulen töihin ja hoidan tärkeät hommani.
Ja vähän yli puolenyön syntyi musta sonnivasikka. Aika ähellystä oli, pää punaisena vedin. Kaikki sujui hyvin. Annoin pullosta hiukan ternimaitoa vasikalle ja hoidin lehmän. Yöllä yhden maissa lähdin tupaan.
Kesäkuvia. Rehut on saatu tehtyä ja nyt on paskanajon vuoro. Yötä vasten urakoitsija ajaa. Ilmassa leijuu aivan mahtava paskan haju. Uutta kasvua lupaa. Mua ei hajut haittaa. Paska ja haju ovat ihan loistava juttu,👍 varsinkin nyt, kun lannoitteen hinta on pilvissä. Hyvä paska!
Kun tulin navetasta, leivoin Runebergin torttuja. En ole ennen tehnyt, mutta hienoja tuli. Ei uskoisi mun tekemiksi. Niin kauniita, ettei raaskisi syödä.😊
Mun hommat on sellaisia, että täytyy olla työkunnossa 24/7. Kukaan ei edellytä sitä, mutta olen itse näin ajatellut. Eläimet luottavat minuun ja olen luottamuksen arvoinen. Mun viimeisestä krapulasta tulee tässä kuussa 31 vuotta.
Aamutelkussa suomennettiin sana biodiversiteetti. Se on elonkirjo. Ihana sana. Hieno on suomen kieli, kuin runoa. Tässä ajassa siis elonkirjo kapenee. Lajit ja niiden elinympäristöt ovat elonkirjoa.
Turun Sanomien toimittaja ja kuvaaja tositoimissa tänään. Kiva oli yllättäen alkanut poikia. Takaperin oli. Huusin toimittajalle, että heitä lehtiö ruohikkoon ja revi ruohoa käsiin. Veti takajalasta. Syntyi terve sonnivasikka. Kuvaaja kuvasi poikimisen. Apu oli tarpeen. Kiitos.
Ounastuuli sairastui yllättäen vakavasti. Eläinlääkäri lopetti sen eilen. Tänään katsoin turvevaraston ovella, kun se nostettiin raatoautoon. Lehmät tungeksivat takaovella katsomassa kaverin lähtöä. Ilmeet olivat vakavia. Pyyhin kyyneleen silmäkulmasta ja jatkoin töitä.
Näinä karuina aikoina, kun uutiset ovat pääosin huonoja, on hyvä rauhoittua ja katsella lehmien syömistä. Keskittynyttä touhua, vois sanoa. Siinä rehua menee pötsiin, joka jalostaa sen maidoksi. Lehmät ovat niin ihmeellisiä.
Kaksospojat ovat vastasyntyneitä, pieniä ja märkiä. Muumi oli tehnyt ne itsekseen sillä aikaa, kun kävin aamukahvilla. Kohta pojat saavat ternimaitoa. Ja siitä elämä alkaa rullaamaan.
Poliitikot puhuvat huoltovarmuuden tärkeydestä. Oikeasti heillä ei ole mitään keinoa sen turvaamiseen. Suomalainen ruokahuolto lepää kokonaan maajussin työn ja talkoohengen varassa. Kannattaa tosissaan olla huolissaan. Vielä maito virtaa... jatkosta ei mitään takeita.
Myrskyluodon Maija -elokuvassa Tulppaani-lehmä oli merkittävässä sivuosassa. Sielunsiskoni Maija puolusti lehmäänsä henkeen ja vereen. Lehmä oli elämän ehto ja aikaisempien sukupolvien turva, toivo selviämisestä. Se on jotenkin arvokasta. Tiedän ja tunnen sen. Puolustan lehmääni.
Kun olin lapsi, meillä kävi kulkuri. Tuli pyörällä, istui tuvan oven suuhun, oli hiljaa. Nuhjuinen mies. Äiti kattoi hänelle lautasen, antoi ruokaa. Kulkuri söi talon väen kanssa, kiitti ja lähti. Äiti opetti tasa-arvoa. Ihmisten välinen tasa-arvo on tekoja, ei filosofioita.
Joskus elämä on vain liikaa. Eilen tiskasin ja itkin maitohuoneessa. Lehmä sairastaa, vasikka heitti maidot kumoon, hiehon lypsy ei onnistunut, perheessä sairautta ja tätini kuoli lauantaina, ystävä sairastaa, selkää vihloi...
Ei auta. Lähdin hakemaan hiehoa uudelleen lypsylle.
"Huomenta, rakkaat lehmät ja hyvää ystävänpäivää!"
Ei ole sama, miten ystävälle puhutaan. Kauniit sanat, puheet ja ajatukset rakentavat yhteyttä ja luottamusta. Hyvää ystävänpäivää!
Aamutuimaan Kookos poiki navetassa. Sonnivasikka tuli takajalat edellä, mutta kaikki meni hyvin. Aamukahvin jälkeen löysimme tarhasta Oljen ja aamulla syntyneet pienet kaksoset. Suloinen, liikuttava näky vanhan lehmäihmisen silmään. Syntymän ihmettä ihmetellessä.
Voitteko kuvitella, että perunan tuottajahinta on 0,12 e/kg. Sillä idätetään, istutetaan, hoidetaan, nostetaan, lajitellaan, säilytetään, pussitetaan ja markkinoidaan. 10 kg perunaa 1,2 eurolla. Koko maatalous samassa veneessä, jonka pohjatulppa vedetty auki. Kohta upotaan.
Laitettiin lehmät pitkään heinään. Menin katsomaan, miten viihtyvät. Luna juoksi innoissaan heinikossa mun luo. Joskus saa toppuutella, kun spurtin ottaa kohti. Niin tyytyväisiltä näyttävät.
Aamulla Rumba potki letkut irti. Piti irrottaa laserkoppa sun muut. Lypsyjonoa kertyi, yksi ruuttasi paskat mun päälleni protestiksi. Olin ihan kypsä ja ajattelin, että lopetan nämä hommat justiinsa. Ei tää ruuantuottaminen helppoa ole. Tässä pärjää vain kovat mimmit.
Kissat kuuluvat maalaistalon pihapiiriin. Ne pitävät ulkorakennuksissa rotat kurissa. Ottavat tuvastakin hiiren kiinni tarvittaessa. Ei käytetä myrkkyjä ollenkaan. Näin on ja tulee olemaan. En viittisi kaupunkien suunnasta kitinää kuunnella. Hoitakaa siellä vain omia asioitanne.
Röstin pötsiin tuli häiriö, alkoi syödä huonosti. Tuli ruokintahalvauksen tyyppisiä oireita, Ca ja Mg eivät imeytyneet. Eläinlääkäri kävi illalla. Rösti alkoi heti syödä ja märehtiminen käynnistyi. Onneksi huomaan ja näen. Täällä eläimet ovat ammattilaisen turvallisessa hoidossa.
Mikä vaivaa suomalaista yhteiskuntaa? Fiksut ihmiset puhuvat maidon- ja lihantuottamisesta "ympäristön tuhoamisena". Tuottaja on tikun nokassa. Kuka vain voi kusta päälle. Kiusata, syyllistää. Tää ei ole oikein. Ihmettelen motiiveja. Jos syöt tänään, nouse mun kaa barrikadille.
Lauantai-illan iloksi. Meillä on viisi kissanpentua. Tänä aamuna ensimmäinen tuli kopasta pois ja sitä odotti uusi kiinnostava maailma. Emä olisi halunnut hoitaa, mutta pentu halusi tutustua ympäristöön.
Illalla mietin, etten pysty kirjoittamaan, en kuvaamaan, en kertomaan enkä välittämään työni raskautta. Itse tuo on koettava. Kroppa tietää ja tuntee rasituksen. Takana loputon työpäivien ketju, toinen toistaan raskaampia. Miljoonia askeleita lehmänhoitoa.
Lehmä kuoli vartti sitten. Kerran poikinut,nuori lehmä. Iltapäivällä alkoi voida huonosti, lääkäri kävi. Äkillinen sisäinen verenvuoto. Syynä voi olla vaikka pellolle heitetty kaljatölkki. Harvoin näkee lehmän kuolevan muuten kuin lopetettuna. Muutama säpsähdys ja sitten oli ohi.
Tämän maan ruokahuolto on maajussien velanoton varassa. Kun jussit eivät enää pysty ottamaan lisää velkaa tai pankit eivät anna, kannattavuuskriisi on ohi. Peli vihelletään poikki. Ja sitten on uusi tilanne: nälkä. Niukkeniviin ruokaeriin kaikilla ei ole enää varaa.
Meillä satoi tässä illalla reilu 20 mm. Vanha Appelsiini pitää sadetta lehvästön suojassa. Liikuttava näky. Niin en pysty tiellä kulkemaan, ettei lehmän katse mua seuraisi. Jonkunmoisia elämän tovereita, rinnalla kulkijoita mekin toisillemme.
Viime sunnuntaina Iines poiki kymmenennen kerran. Kaksoset sieltä tuli. Toinen vasikka tuli etuperin, toinen takaperin. Jos kaikki menee hyvin, Iineksellä on satatonnarijuhlat keväällä. Robotin tietojen mukaan 99930 kiloa tänään koossa.
Tämän vuoden viimeiset vasikat syntyivät äsken. Vanha Kimallus poiki sonnikaksoset. Hiukan autettiin, kaksi päätä ja neljä etujalkaa oli tuloillaan. Hyvin meni. Tällainen jouluinen tapahtuma: yhden poikalapsen sijaan syntyi kaksi tänne lehmälän rauhaan. Hyvää joulun odotusta!❤
Kaura on oraalla, hentoa heinääkin jo vähän. On kaunis näky ilta-auringossa. Uusi kasvu liikuttaa. Joka päivä käydään katsomassa. "Kunpa kaikki menisi hyvin. On tuota epäonnea riittänyt", sanoin isännälle. Nyökytteli hiljaa. Ei oikein uskalla toivoa, kun ei enää jaksaisi pettyä.
Kaunis, hyvä lehmä on ilmastosyyllinen.
@yleuutiset
näytti tänä aamuna taas lehmän kuvaa, kun ilmastotoimista puhuttiin. Vielä 80-luvulla Suomessa oli n. 700000 lypsylehmää, nyt reilut 250000. Ja määrä vähenee. Tulee vielä aika, kun lehmää kaivataan. Siinä ajassa on nälkä. Karua.
Yöllä Romuna oli poikinut lehmäosastoon. Aamu oli hankala, kun kaksi ulkolehmää oli kateissa. Vitutuksen voimalla pyöräytin yli 60-kiloisen vasikan pulkkaan ja vein pois lehmien jaloista. Kyllä nainen pystyy, kun tahtoo. Ei voi jäädä ihmettelemään.
Otin selfien. Kas kummaa, keinutuolissa näytti istuvan mummoni. Katsoin vessan peiliin, pienenä välähdyksenä näin isäni katsovan sieltä. Vilkaisin käsini, siinähän on äidin kädet, paljon työtä tehneet. Kaikki rakkaat koko ajan mukana. Minussa.
Joka kerta, kun laitan vasikan kuvan, joku suree vasikan kohtaloa ja alkaa keskustelun eläinten kohtelusta ja eläintuotannon eettisyydestä. Ja mä mietin, pitäisikö lopettaa twitteriin kirjoittelu. En koko ajan jaksa perustella ja puolustaa elinkeinoani.
Tapasin naapurin vanhan rouvan lähikaupassa. Sanoi, että pitäisi päästä lääkäriin eikä terveyskeskukseen pääse. Tilasin netistä ajan ja tunnin päästä olimme Raision Mehiläisessä. Apteekin kautta kotiin. Asia saatiin hoidettua. Nyt päivä jatkuu lehmien hoidon merkeissä.
Viimeinen kuva Lemonista. Lähti vasikkansa kanssa lehmien taivaaseen. Eläinlääkäri hoiti poikimahalvauksen, mutta vasikkaa ei saatu ulos. Asentovirhe ja jonkinasteinen kohtukiertymä. Kaikkemme tehtiin, neljän tunnin työrupeama. Ja sen jälkeen kyyneleet. Kiitos ja hyvää matkaa!❤
Hallinto on päättänyt fosforiasetuksesta, jonka seurauksena ei omille pelloille voi ajaa karjanlantaa kuin P-köyhille lohkoille. Lantaa on pakko ajattaa muualle ja karjatilallinen pakotetaan ostamaan tilalle kallista apulantaa. Siirtymäaika 2 v. Vaikeaksi menee...
@MTKry
@mmm
Eilen katsoin Suomiareenasta, kun röyhkeä kaupan portaan edustaja jyräsi nuoren emolehmätuottajan, joka ansiokkaasti kertoi tuottajan hädästä. Siinä oli ruokaketjun koko kuva.
@PaiviNerg
Aamulla autettiin Kanervaa poikimisessa. Synnytyksen jälkeen puhdas paita oli hiessä, paskassa, limassa ja veressä. Mutta kaunis Suopursu saatiin ulos. Metsäkasvisukua tämä tulokas. Ja nyt on suopursujen aikaa. Olemme iloisia lehmävasikasta.
Kun tulin maitohuoneen ovesta sisään, vastaan tuli lämmin navettailma. Siinä tuoksussa olen kasvanut, aina haissut navetalle. Vasikkakarsinan tyttö. Se haju on tuonut lapsilleni turvaa. Ja itselle lohtua, kun elämä murjoo. Elämäni lehmät. Kuka mua lohduttaa, kun lehmät lähtevät?
Tänään meidän vanha satatonnari-Eevi lähti lehmien taivaaseen. Eläinlääkäri kävi lopettamassa. Joku sairaus tuli ja lehmä vain laihtui. Olihan se surullista, niin pitkä yhteinen matka. Ei siinä ilman kyyneliä selvitty. Kuva keväältä 2020, kun satatonnaria seppelöitiin kukkasin.
Yö meni navetalla. Puoli yhdeltä robotti soitti. Huomasimme, että illansuussa poikinut lehmä oli halvaantunut. Eläinlääkäri kävi aamuyöllä. Puoli neljältä päästiin tupaan, keitettiin aamukahvit. Puoli viideltä pariksi tunniksi nukkumaan ja sitten taas aamutöille.
Sähkö poiki yöllä. Aamupäivällä veimme sen lypsylle. Eka kerta jännittää meitä kaikkia. Aluksi lehmä hyppi hulluna robottikäden päällä. Aloin laulaa Suvivirttä ja sitten Summertime. Sähkö tuijotti minua, kuunteli laulua eikä jalka enää noussut. Laulu rauhoittaa lapset ja lehmät.
Tässä vaiheessa tervehdimme toisiamme ekan kerran. Syntyi ihana, terve lehmävasikka just äsken. Emä tuolla mylvii ilosta ja mä tässä tyytyväisenä istuskelen hetken. Kohta jatkan töitä. Hyvää lauantai-iltaa kaikille!
Tällaisen minikokoisen vasikan hieho oli tehnyt edellisiltana. Näin pieni mahtuisi melkein taskuun, muistuttaa ihan bambia. Jersey-rodusta tulevat tummat kajaalisilmät, musta turpa ja musta hännänpää.
Miranda poiki etuajassa. Tulossa oli vain pää ja oikea etujalka. En ylettynyt toiseen jalkaan. Lomittajaa komensin:"Riisu, yläkroppa paljaaksi." Ihmetteli, mutta riisui aluspaidalleen.
Opastin:" Käsi kainaloa myöden sisään." Ylettyi jalkaan ja vasikka saatiin ulos. Näin se käy.
Kesämökkikausi on alkanut. Ei sen mökin tarvitse niin suuri olla, kunhan on oikeanlainen, rento tunnelma. Sopu kyllä sijaa antaa pienemmässäkin mökissä.
Lauantaina poikinut hieho on tehnyt kaikki temput robotilla. Robottikäsi on saanut kyytiä. Kokeilin laulamista. Ei tykännyt virsistä eikä kansanlauluista. Hieho on letkeämmän musiikin ja Suomirokin ystävä. Juicen Juankoski, Here I come lopetti potkimisen ja lypsy onnistui.
Pyhäaamun rauhaa. Lehmät ovat kokoontuneet aamupalalle. Ensimmäiset pääskyt tulivat muutama päivä sitten, pyörivät kahdeksikkoa pääni päällä. Pääjoukkoa odotetaan. Kissa sai pennut perjantaina, mikä on varma kevään merkki. Hommat ovat hyvällä mallilla. Lähden tästä aamukahville.
Illalla poiki lehmä, yöllä kaksi. Nurmikka ehkä vielä poikii tänään. Menin aamulla aikaisin töihin. Töitä oli paljon. Kun tulin aamukahville, hymyilin tyytyväisenä: työt tuli tehtyä hyvin, nopeasti ja järjestelmällisesti. Kova työkone vieläkin🙂👍Ei moni mulle pärjää.
Viehättävä Viikuna syntyi illalla. Niin viisaannäköisenä ja rauhassa katsoo kameraan. Usein vasikoista on vaikea saada kuvaa, kun eivät pysy paikallaan. Viikuna on hedelmäsarjan vasikka. Emä on Satsuma ja emänemä Kookos. Suvussa pitkäikäisiä, kestäviä lehmiä, 2 satatonnariakin.
Illalla avustimme eläinlääkäriä keisarinleikkauksessa. Tässä toimenpiteessä en olekaan ennen ollut mukana. Ritan kuollut vasikka oli sellaisella kiemuralla, ettei normaali synnytys onnistunut. Pitkä ilta, hiukan ennen puolta yötä päästiin tupaan. Saa nähdä, selviääkö potilas.
Kesämökillä. Mökkeilykausi on pian ohi, mutta toivotaan lämmintä syksyä, jotta ummessa olevat voivat olla pitkään ulkona. Niin tyytyväisinä lehmät makaavat mökissään.
Kun jotain tästä maataloudesta ja ruuantuottamisesta ymmärrän, alkaa hirvittää. Ei taideta vieläkään ymmärtää, miten vakava tilanne on. Vasta nälkä taitaa opettaa, mistä ruoka oikeasti tulee ja miten valtavasti sen eteen tehdään työtä täällä maatiloilla. Helvetin surullista.
Lannoitteen hinnannousu on meidän tilallamme ollut 124% viime vuodesta. Ostimme Suomen salpietaria, kun muuta ei pystynyt. Sitäkään emme ostaneet täyttä määrää. Helmikuusta hinta on vain noussut.
Mä olen vanhanaikainen nainen. Hoidan lehmiä, kokkaan, pyykkään. Naisten töitä. Olen kuin vanha runo, perimätietoa. Historian havinaa, tunkkaista, ahdasta, niskavuorelaista naiskuvaa 1900-luvulta. Pimeys laskeutuu maatilalle. Täältä kotoisin. Mun paikkani kosmoksessa. Valo on.
Pari tuntia sitten syntyi päivän toinen pikkuinen. Rei-hieho poiki. Hyvin meni: emä meni heti syömään ja vasikkakin imi reippaasti maitonsa. Juomisen jälkeen vauva alkoi nukkua puhtailla pahnoilla. Tästä itsekin menen kohta unten maille. Hyvää yötä!
Eilen kun Oksa poiki, vasikkaa oli innolla hoitamassa Rock-Rypäle, edesmenneen Lemonin tyt��r. Olimme iloisia ja ihmeessämme. Miten tuo hoitovietti voikaan periytyä noin hyvin. Meillä on uusi, nuori kaikkien vasikoiden keinoemo.