Historia. Mitä syvemmälle diktatuuriin mennään, sitä vahvemmin hallinto käy historiatulkintojen ja sen myötä historiantutkimuksen kimppuun. Demokratian kannalta historiantutkimus on yksi merkittävimpiä tieteenaloja.
Keskisarjan provokaatiossa on oleellista se, että se oli tarkoituksellinen provokaatio. Toiminta kertoo siitä, kuinka tosissaan ollaan liikkeellä, miten keskusteluun, tiedonantoon suhtaudutaan. 1/
Mikähän tässä on ajatuksena? Mitä tekee ihminen, jolla ei ole minkäälaista tuloa? Kuihtuu rauhassa vai yrittää hankkia tarvitsemansa epätoivoisin keinoin? 1/
Klikkiotsikoita tulee vastaan aika paljon siellä sun täällä. Miltä näyttäisi, jos tieteellisessä lehdessä olisi sellaisia? Pistäkää esimerkkejä tähän alle!
#klikkitiede
En ole ihan vakuuttunut tästäkään siirtymässä, että yhdessä yössä vaihdettiin riemu "kaikkien aikojen oikeistolaisimmasta hallituksesta ja upeasta hallitusohjelmasta" syytöksiin, joissa on demareiden, keskustan ja vihreiden vika, että on tällainen hallituspohja.
Tänään on
#Min
äTutkin -aihetunnisteen syntymäpäivä! Vuosi sitten se oli suosituihin aihetunniste Suomi-twitterissä neljä seuraavaa päivää. Vieläkö tutkit? 1/
Laajalle yleisölle kirjoitettujen tutkimusprojektiesittelyjen kuvakaappausten twiittaaminen ei ole kriittistä ajattelua. Se on vain kielteisyyttä. Kriittistä olisi perehtyä huolella projekteihin ja osoittaa niiden mahdolliset ongelmat ja ansiot lähteisiin viitaten.
Siitä, että tieteellisestä kysymyksestä ei vallitse tieteellistä konsensusta (käydään tieteellistä debattia), ei seuraa, etteikö asiasta voida esittää epätosia väitteitä, joiden vääryydestä vallitsee konsensus. Kaikki väitteet eivät ole tasa-arvoisia tällaisessakaan tilanteessa.
@markojunkkari
, mitä tarkoitat, kun vertaat taloustieteiljän mentelmiä historiantutkijoiden menetelmiin näin: "Tarinoinnin sijaan tulkinnat perustuvat dataan ja laskelmiin"? 1/
Kuinkahan paljon Twitterin viittaukset Orwelliin vähenisivät, jos yleisesti muistettaisiin, että O oli vakaumuksellinen sosialisti, ei tuominnut sosialismia, mutta tuomitsi nationalismin selväsanaisesti? 1/
Onko joskus jossain julkaistu Wahlroosin haastattelu, jossa hänelle on esitety kriittisiä kysymyksiä? Minusta näyttää, että hän kertoo aivan kaikissa vapaasti mielipiteistään ja toimittajat vain raportoivat niistä. Onko jossain julkaistu toisenlainen haastattelu?
@SarasvuoJari
Miten kommentoisit
@kirsipiha
n lausetta: "Lopulta tuli ilmi, että kokoomus oli lähentynyt perussuomalaisia jo ennen vaaleja, ja voidaan perustellusti kyseenalaistaa, oliko halukkuutta ja todellista pyrkimystä muuhun kuin nykyiseen pohjaan"?
@Sukkola
Uskaltaisin. Mutta etkö sinä itse tuossa ketjussa vihjaile, että käydään vaan henkilöön kiinni, kun pitäisi puhua substanssista? Tämähän on ihan suora henkilöön käynti ja muutenkin tuollainen ironinen kysymys taitaa olla jotain muuta kuin mitä muilta vaadit. Vai?
Ulosteen politiikkaa käsittelevä tutkimusprojekti on yksi jatkuvan ivan kohteita. Kuten vaikka täältä voi itselleen selvittää, se on sekä todellisuudessa vahvasti kiinni että merkityksellinen monille ihmisille. 1/
Yritin aluksi ❤️ jokaista
#min
ätutkin twiittiä. Oma vauhti ei tällä kertaa riittänyt kovin pitkälle, kun vauhti kiihtyi. Mutta on todella avartavaa lukea niitä!
Jos Jarmo kertoo minulle, ettei halua minun kutsuvan häntä nimellä "Jamppa", se on hyvä syy olla käyttämättä tätä nimitystä. Jos kuitenkin käytän, loukkaan tai provosoin tarkoituksella. 1/
Suuret kansainväliset tiedekustantamot, kuten Elsevier, ovat saaneet positiivista julkisuutta avattuaan kriisiaikana joitakin aineistojansa. Ihan kiva joo, mutta muistakaa, että tämä on tehty pitkään jatkuneen härskin rahastuksen varaan rakennettujen pääomien varassa. 1/
Kari Enqvistin kolumnit ovat harvoin täysin pointtia vailla. Jostain syystä hänellä on tapana kuitenkin tehdä kestämättömiä erotteluja eri tieteen- tai oppialojen välille. 1/
Tieteellisiä ongelmia ei ratkota sillä, että mahdollisimman moni puhuu mitä sattuu mahdollisimman laajassa mediatilassa. Ne ratkotaan todennäköisemmin turvaamalla asiaa tutkivien asiantuntijoiden resurssit.
Yliopistojen tulee viestinnällään saada ihmiset ymmärtämään tiedettä ja huomaamaan tutkimuksen arvo. Ei ole oleellista tehdä tiettyä, juuri meidän yliopistoa tunnetuksi. Tunnettuus on henkilökunnan työn hedelmä – ei brändiviestinnän voitto – ja nousee ansaitulla tavalla.
Ehdotus: siirretään puoluetuista 2 miljoonaa kulttuuri- ja tiedelehdille. Miljoona molemmille. Puoluetuki on noin 36 000 000 euroa, josta vajaa puolet on ennen kulkenut "lehdistötukena" puolueiden lehdille ja sittemmin laajemmin viestintään (korjatkaa, jos olen väärässä) 1/
Hyvin epäröiden postaan tämän. Olen ollut Twitterissä monissa tilanteissa, mutta nyt oikeastaan tuntuu ensimmäistä kertaa hyvin ikävältä. Tässä
@JukkaSavo
nostaa twiittini seinälleen, kommentoi, luo ketjun, mutta estää vastaamisen. 1/
b) vetoaminen tuleviin keksintöihin, "hoituu kyllä, ihminen keksii", otetaan taas ilmastopolitiikassa osittain vakavasti samoilla tahoilla, jotka eivät hyväksy epämääräisiin tulevaisuuden edistysaskeleihin vetoamista talouspolitiikassa 3/
Tämä "poliittinen satiiri oli kiellettyä edellisen hallituksen aikana ja nyt vapautuu" on pitkään aikaan käsittämättömimpiä Twitter-hokemia. Erityisen hämmentävää on painottaa YLEä tässä asiassa, kun sieltä nimenomaan on lähetetty koko ajan.
Onko joku muu kanava tuottanut?
Onko jollain sellainen käsitys, että yliopiston voi läpäistä tai siellä voi työskennellä kohtaamatta erimielisyyksiä, väittelyitä (ja ikäviä muotojakin näistä) tai että tutkija voisi olla asettamatta työtään julkisesti arvioitavaksi?
Historian ja politiikan tutkimust perustuvat lähteisiin ja mikäli tilastot ovat relevantteja, myös tilastoihin. Ne eivät ole "tarinointia" vaan aineistojen, lähteiden kriittistä tulkintaa, joka julkaisemisen myötä asetetaan tiedeyhteisön (ja muidenkin) arvioitavaksi. 2/
#Min
äTutkin liittyen: On hyvä, että tutkijat kertovat suurelle yleisölle tutkimuksistaan ja myös vastaavat kriittisiinkin kysymyksiin. Ei kuitenkaan ole kohtuullista odottaa, että tutkija saapuu vastaamaan Twitterin ilkeämielisiin ketjuihin (joissa seuraajina mm. trolleja).
Sellainen huomio moneen eri keskusteluun, että jos jokin ala ei ole "eksakti tiede", siitä ei seuraa, että se on vain satunnaisten mielipiteiden vaihtoa.
Sellainen huomio, että kun tieteissä todetaan, että tulos on tutkijan "oma tulkinta" tms. se ei tarkoita samaa kuin arkikielessä eli tulkitseminen ei ole mielivaltaista tai sattumankauppaa, se ei vo olla mitä tahansa, sitä ohjaa (mutta ei determinoi) menetelmät, aineisto yms.
Yksi rasittavimpia hokemia on vaatimus tehostamisesta silloin, kun siihen ei liity minkäänlaista analyysia lähtötilanteesta eli paljonko resursseja käytetään ts. kuinka tehokkaita prosessit jo ovat. 1/
Kiinnostaako, mitä suomalaisessa tutkimuksessa tapahtuu? Mainio keino tutustua aiheeseen on TSV:n ylläpitämä portaali Yli sata tiedelehteä kaikkien luettavissa. 1/
Hyvää suomen kielen päivää!
Aivan keskeisiä suomen kielen kehittäjiä ja ylläpitäjiä ovat suomenkieliset tieteelliset julkaisukanavat. Täältä löydä monta hienoa suomenkielistä tiedelehtiä ja vieläpä aivan vapaasti eli lukeminen ei maksa sinulle mitään:
Olen aikaisemminkin ehdottanut, mutta ehdotan tätä uudestaan. Miksi humanistis-yhteiskuntatieteelliset tutkimusalat saavat vaikkapa kosmologiaa helpommin itsevarmoja teilauskommentteja? 1/
Tieteen ideologisuus. Yleensä keskustelussa, paikoitellen hyökkäyksissä oletetaan, että tutkijan poliittinen kanta vaikuttaa tutkimukseen. Entä jos meneekin niin päin, että tutkimus vaikuttaa poliittisen kannan muodostumiseen? 1/
Milloin "keynote presenter" tms. muuttui titteliksi? Nähdäkseni se oli aiemmin tehtävä, johon kutsuttiin muilla tavoin meritoituneita ihmisiä. Nyt sitä käytetään ikään kuin se olisi jokin ammatti tai ala itsessään (ehkä se onkin?)
Muistakaahan, että kansallinen muisti ja historian tutkimus ovat demokratian kannalta aivan keskeisiä asioita. Totalitaristisissa valtioista nämä tuhotaan ensimmäisenä. (viite: leikkaukset)
Myös näissä tiedekohuissa pyritään esittäämään, että vastakkain on kansa ja elitistinen tiedeyhteisö. Ei ole. Kansan luottamus tutkimukseen ja myös Suomen Akatemiaan korkea. 1/
Jaa niin, olisiko nyt muuten vihdoin aika keskinkertaisen tutkimuksen yksikölle? Suunnittelimme tätä
@janimarjanen
kanssa jo vuosina 2010-11. Visionäärin kykymme saattavat tosin viitata huippuun, mutta vakuutamme, että muita vastaavia lahjoja, kykyjä tai taitoja emme hallitse.
Se, että joillakin tutkimusaloilla tulkinnalla on iso merkitys, ei tarkoita, että mikä tahansa käy. Tulkintaa ohjaa mm. päättelysäännöt (logiikka), lähdekritiikki ja muiden tutkijoiden esittämät haastot. Tulkinta ei ole "vain tulkinta", vaan huolellisen ja ankaran työn tulos.
Koko opiskeluaikani ja sen jälkeisen elämän minua on häirinnyt eri tieteiden ja tutkimusalojen väliset vastakkainasettelut, joihin törmää väkisinkin aina välillä. 1/
Onko niin, että julkisuutta saa parhaiten siten, että lausuu asioista siten, että ne vahvistavat jossain polarisoituneessa kiistassa esiintyviä virheellisiä ennakkoluuloja? Ja jos korjaa niitä, jää vähemmälle huomiolle?
Misinformaatio muuttuu disinformaatioksi, kun sitä levittäneelle henkilölle korrektisti perustellen kerrotaan, miksi väitteensä eivät pidä paikkaansa, ja tämä jatkaa samojen väitteiden esittämistä. Olettaen, että henkilö kykenee punnitsemaan asioista rationaalisesti. 1/
... Muutan kuitenkin näkemykseni heti, kun matemaatikko tai vaikka fyysikko kirjoittaa oman tieteensä kielellä kuvauksen esim. vuoden 1918 tapahtumista Suomessa siten, että se todellakin auttaa meitä ymmärtämään tapahtumia paremmin kuin tähän mennessä julkaistu tutkimus. 10/10
BREAKING NEWS
The Royal Swedish Academy of Sciences has decided to award the 2023 Sveriges Riksbank Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel to Claudia Goldin “for having advanced our understanding of women’s labour market outcomes.”
#NobelPrize
Eilisestä yliopistojen vaalipaneelista jäi mieleeni
@adleande
toteamus, että poliitikkojen ei tule ryhtyä arvioimaan, mikä on tiedettä.
Tulee luottaa tieteen mekanismeihin, joiden kautta tutkimus ajan mittaan kehittyy (vaikkeivat ole täydellisiä). Tähän kuuluu myös harhailu. 1/
Kuinka monelle käy silloin tällöin niin, että illalla stressaa jostain työtehtävästä, mutta kun aamulla herää, tajuaa, että kaikki on kunnossa, ei ole hätä?
Ja veikkaan, että ihmisen on usein paljon helpompi myöntää itselleen, ettei tiedä kauheasti esim. mustista aukoista kuin myöntää, ettei tiedä esim. sukupuolista jo kaikkea tietämisen arvoista. Tämä ruokkii alussa mainittuja kommentteja 3/3
Äh! niille, jotka valittavat humanististen tieteiden heppoudesta, mutta itse puheessaan viittavat jatkuvasti logiikkaan, rationaalisuuteen, kriittisiin ajattelutaitoihin, tieteen filosofiaan yms. ja valittavat poliitikkojen tai muiden retoriikasta & väärästä puheiden tulkinnasta.
Tässäkin siis oleellista ei ole takertua mahdollisiin kirjaimellisiin tai muihin tulkintoihin, vaan arvioida toimintaa, puheaktia semanttisten mahdollisuuksien spekuloinnin sijaan. 2/2
on Tieteellisten seurain julkaisualusta tieteellisille kirjoille. Kaikki siellä julkaistavat kirjat ovat vapaasti luettavissa. Palvelu on vielä nuori, mutta esim. Suomen Lakimiesyhdistys on julkaissut jo yli 20 nidettä siellä:
Ehdotan, että se johtuu pitkälti siitä, että hum.&yhtk.tieteellisten alojen tutkimuskohteet ovat lähempänä ihmisten kokemusmaailmaa ja siten heillä voi olla vahvoja näkemyksiä näistä aiheista satunnaisten kokemusten perusteella. 2/
@MLemola
Biossasi lukee, ettet ole äärioikeistolainen, mutta kutsut ihmisiä loisiksi. Käsitykseni mukaan ihmisten nimittäminen loisiksi ei ole mainstream oikeistolaisuutta.
Olisiko tilaus laajalle tutkivalle lehtiartikkelille, jossa tarkasteltaisiin esim. kansanedustajien viestintää pidemmältä ajalta, eikä vain yksittäisiä kohahdutuksia reaktiivisesti? En tiedä, käykö uutisesta, mutta journalismista se varmasti kävisi. Luulen.
Me and Bobby McGee -piisissä todetaan, "freedom is just another word for nothing left to lose". Tällä tarkoitetaan, että ihminen on vapaa tekemään mitä lystää, koske ei ole mitään menetettävää. Siis ei ole pidäkkeitä. Kannatta huolehtia, että ihmisillä on jotain menetettävää. 2/2
#Min
äTutkin trendaa hienosti. Mutta täytyy sanoa, että jos minulta olisi kysytty eilen, en olisi uskonut, että kilpailee twitter-suosiosta vaahtokarkin kanssa.
@PaivarintaSusa
Ehdotan, että jos asia oikeasti kiinnostaa, toimittaja ottaa suoraan yhteyttä tutkijoihin, jotka varmasti keskustelevat hyvämaineisen toimittajan kanssa mielellään. Vihjailevat postaukset twitterissä eivät käy rakkauskirjeistä.
Taas ikävä esimerkki, kuinka historian opetuksen (ja tutkimuksen) kimppuun käydään.
Vaalikaa Suomessa kriittistä historian tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta!
Tämä onneton käsitys historiasta näkyy hänen monissa teksteissään: "Matematiikka ei nimittäin ole oppiaine samassa mielessä kuin historia. Se on pikemmin taito, kuten kyky puhua englantia on taito". K, historia on taito. Kyky ymmärtää ja tuottaa historiallista tietoa ovat taitoja
On tietysty ymmärrettävää, että ihminen, jolle vesivessassakäynti ei tuota mitään ongelmia tai ulostamiseen ei liity muuten ongelmia, ei tule ajatelleeksi asiaa kaikilta kannoilta, mutta osa ivasta näyttää kulkevan höhö-se-sanoi-kakka! -linjaa. 2/2
Siis henkilö, joka jauhaa biaksesta, tutkimusintegriteetistä, eikä epäröi moittia muita. On myös ollut huolissaan sananvapaudesta.
Tällä erää tähän, mutta ehkä tämä antaa aihetta palata otteisiinsa laajemmin. 2/
Uusitaanpas tämä, kun Suomen Akatemian myönnöistä syntyi jo napinaa. Tutkimusta tehdään hyvästä syystä muistakin tavoitteista lähtien kuin vain talouden nousukiitoa varten. Ja jos väkisin halutaan: mikähän mahtaa olla demokratian keskimääräinen merkitys taloudelle?
@PaiviRasanen
Aito kysymys: millä perusteella valitset raamatusta ne periaatteet, neuvot ja säännöt, joita tulee noudattaa ja ne, joihin et usko tai joita ei mielestäni pidä noudaattaa? Mooseksen kirjoista löytyy monelaista.
WANTED: kommentti, jossa kehotetaan ankaria madonlukuja taloudellisesta tilanteesta esittäneelle henkilöä, olemaan vähän ystävällisempi ja varomaan loukkaamasta keskiluokkaa tms. jotta saa suuret joukot puolelleen.
REWARD: tarjoan oluen.